Автор: Романова Татьяна Ивановна

Anuksen sugupolven ozasto pidäy Suvun juuret-vastavuksii. Blagoveššen'n'an päivänny oli pietty Hieruine minun - Sammatus vastavus. Kirjastoh kerävyttih rahvas, kudamien juuret ollah lähtietty täs hierus, kudamat oldih roinnuhes täs čomas karjalazes hierus.

Suvun juuret

Avai vastavuksen Anuksen sugupolven ozaston johtai Margarita Prohorova. Häi valmisti da ozutti Sammatuksen hierun Suuren ižänmuan voinan veteruanoin sugunimilöin luvettelun. Kui häi sanoi, tämä luvettelu kinnostuttau sugupolven juurien eččijoi, gu paiči veteruanoi luvetteluh ollah kirjutettu kogo perehien hengilöin nimetgi.

Vastavuksen aigua kodialovehen ozaston ruadajat saneltih Sammatuksen hierun kuulužis eläjis Grigorii Makarovas da Vladimir Brendojevas. Galina Fedulova vie saneli Nina Nikolajevna Ivanovan mustoksii, kui enne nuorižo eli hierus, mi äijy soittajua oli, kui častuškoi heläitettih.

Anuksenlinnan kodialovehentiedäi Andrei Ponurovskii saneli Treškinoin da Blagoveščenskoin sugupolves, kudamien juuret ollah Sammatuksespäi. Omii sugujuurii eččijes, Andrei Viktorovič löydi äijän omahizii Sammatatuksen čupul. Kuulužu hierun runoiliigi Vladimir Jegorovič Brendojev kuuluu miehen sugujuurih.

Myös Anuksenlinnan eläi Jevgenii Sem'onovič Nikiforov saneli, kui jälles voinua hänen pereh tuli järilleh Sammatukseh. Kodi oli poltettu da pidi eliä kylys. Voinan aigua äijät perehet jiädih levottah piän piäl. Vie häi musteli, kui tuatto muaman varrasti ihan svuad'ban aigua da toi Sammatukseh. Myöhembä nuoret elopaikan Anuksenlinnah muutettih.

Vastavuksen aigua rahvas hyväl mielel saneltih omis omahizis, musteltih hierun elaigua, ozutettih fotokuvii. Lopul kaikil oli kehoitettu tuvva Anuksen kirjastoh omat mustelmat da fotokuvat. Täs net skaniruijah da kirjastos rodieu azuttu hieruloin elektronnoi tiedosanakniigu, kudamah liitytäh hierulazien kerdomukset, mustelmat da fotokuvat.

Vahnin eläi

Vie enne Hieruine minun - Sammatus-vastavustu kirjaston ruadai Svetlana Andrejeva kävyi paginale hierun vahnemballuo eläjällyö Klavdija Mihailovna Ivanovalluo. Avuttajannu täs dielos oli Nadežda Nikolajevna Utkina. Svetlana Ivanovna kirjutti videoh Klavdija Mihailovnan mustoloi. Naizel on jo 92 vuottu. Vaigu häi hyvin mustau, kui enne elettih Sammatuksen hierus. Tänäpäi työ, hyvät lugijat, voitto lugie erähii hänen mustoksii.

"Minä olen rodivunnuh Sammatuksen hierus 2.ligakuudu vuonnu 1931. Tuatto Loginov Mihail Petrovič (rodivunnuh v.1892), muamo Loginova Ol'ga Kononovna (rodivunnuh v.1894). Perehes oli seiččie lastu. Minä olen kolmas lapsi. Enne voinua Sammatuksel oli nelli hieruu: Puston, Rannan, Piipilän da Mäin hieru. Oli kaksi kolhozua. Piipilän da Mäin hierulois oli Serp i molot-kolhozu. Predseduatel'annu oli Iivan Farafonov. Rannan da Puuston hierulois oli Tel'manan nimine kolhozu. Sit kolhozas minun tata oli predseduatel'annu. Tata meijän oli ezmäine komunistu hierus. Händy työttih ezmäzele sjezdale. Ezmäi tuatto oli Kuittizen sel'pos predseduatel'annu. Sit händy pandih Tel'manan kolhozah.

Škola oli kalmiston vastal mäil. Minuu ei tahtottu ottua, gu olen rodinnuhes ligakuul. Tata kävyi školah pagizemah Anastasija Antonovna opastajanke. Sanoi, gu en voinne opastuo, anna istun urokoile, eiga jiän talvekse pihal kävelemäh. Anastasija Antonovna otti minun ezmäzeh kluassah.Opastuin dai toizeh kluassah piäzin.

Minul oli kymmene vuottu, konzu algoi Suuri Ižänmuan voinu. Tuatto muaman da nelli lastu istutti vojennoih mašinah da työndi Konduh. Meijänke vie oli kaksi muudu perehty. Konduh tulduu pidi poikki Sviris mennä. Ga meidy ei laskiettu. Sanottih, gu vihažniekat jo ollah Svirin rannal. Sit meidy Kondun Pirkilän meččäh jätettih. Sie myö nedälin olimmo. Meidy järilleh Konduh tuodih. Sie jo suomelazet da germuanilazet oldih. Ikkunat talolois oldih perretty. Tata hebozel meidy järilleh Sammatukseh toi. Täsgi jo suomelazet oldih. Myö omas kois azetuimmo.

Gu tuatto oli komunistannu, vuonnu 1942 tuldih suomelazet politsiet da otettih hänen Alavoizen luagerih. Jälles händy viettih Rebolah. Siegi gor'a kuoli 9.ligakuudu vuonnu 1942. Emmo tiijä, kunne muah pandih. Meile vaigu sovat hänen työttih. Jälles voinua toizet perehet lapsienke denguabuu annettih. Meijän pereh nimidä ei suannuh, gu tuatto oli kavonnuh tiedämättömih.

Suomelazien aigua kävyin školah, viijendessäh kluasassah opastuin suomen kielel. Urokkoi viettih vaigu suomekse. Nygöigi suomen kielen mustan da lugie voin.

Suomelazet opastajat oldih ylen srougoit. Lapsii pl'otkal perettih. Oli yksi mužikku opastai, kudai ylen äijäl brihaččuloi pergi. Gu ken midä luadii häi, ei suomelaine žiälöinnyh.

Minulgi kerran käzii perettih. Dielo muga oli. Urokan jälles väliaijal lähtin toizienke morkouhkupellole. Nyhtiimmö, pyhkiimmö da školan pihal söimmö. Voizimmo häi pellol syvvä. Školan vastalpäi eli opastai Sirkka Kenttunen. Häi ikkunah kai nägi. Kello soitti, myö urokale juoksimmo. Opastai tuli tabahine. Suomekse kyzyi: "Kuka oli porkanoi varrastamassa? Noskaa ylös." Kaikin nostih, ken oli pellol dai ken ei olluh. Jogahizel pidi tulla kluasan edeh da panna käit. Sit kaikil vuoroi pergi käit vičal. A gu vieldänet, järilleh panet da vie suat. Da vie konzu heitti pergamah pidi jogahizel meis kiitokset sanuo. Urokku loppih, opastai sanoi: "Menkää uudellen pellole." A myö vastah: "Opettaja, anteeksi, emmo mene."

Školas meidy syötettih ga nälgy yksisama oli. Siiriči järvie kävyimmö, sie pellol nemsat oldih. Myö lapset tulemmo da leibiä pakičemmo. Ken andoi, sanoi:"Kom, kom." A ken ei anna, viheldäy da sanou: "Vek, vek." Sit myö juostozil järilleh kodih.

Mustan kui vuonnu 1944 tuli meillyö Fed'kan Peša da sanoi gu hierulazii työtäh jiäres hieruspäi. Myö mamanke veššiloi päivän kuoppah kandelimmo. Suomelazet lähtiettih dai kai koit poltettih. Kai sinne paloi. Jäi seizomah Brendojevan Volod'an kodi, se suomelazet pravlen'akse azuttih. Da jäi suomelazien kantoru. Pustol jäi vaigu kon'ušši. Jälles voinua kus voidih rahvas, siegi elettih: kon'ušilois, kylylöis, bunkerilois. Ken voibi pani mökkizet. Jälles koit uvvessah srojittih.

Jälles voinua muas äijy miinua jäi. Meijän lehmy miinah kuoli. Brendoin Šura Fed'a-tuatanke lähtiettih hebozel da dorogal puututtih miihah. Sihgi kuoltih. Brihačut snar'uadoi ečittih. Kerran kolme brihaččuu kerras kuoli, gu kivel snar'uadua iškiettih.

Matku Sammatukseh

21.sulakuudu Muston matkat-ohjelman hantuzis kirjaston ruadajat, Anuksen sugupolven ozaston ozanottajat ajeltih Sammatukseh. Myö nouzimmo mäil, kus seizou T-34 tanku. Tämä mustomerki mustoittau mittumat vaigiet bojut oldih täs hierus. Vaigu Ruskien Armien saldatat vuonnu 1944 piästettih Anuksen piirin vihažniekois. Margarita Prohorova saneli mittumat puolistuslaittehet oldih azuttu Sammatuksel, Suarimäis, Pižis da Mägriel. Jälles rahvas voidih kävvä kalmoile omahizilluo da kävellä kaččomah hieruu.

Yhtes toizienke minägi kävyin da tuttavuin Vera Anatoljevna Haritonovanke. Naine saneli, kui hänen pradied'oi Matvejev Aleksei Matvejevič (roinnuhes v.1857) iški kepil muah da sanoi hieruh tulluzile suomelazile: "Etto tälle muale tulluh kodvakse. Ei teijän valdu täs ole." Ei varannuh vahnu mies vihažniekkoi. Nuorii hierun tyttölöi peitteli, gu ei ajettas heidy Suomeh. Myös Loginova Raisa F'odorovna musteli omas died'ois Mihail Petrovič Loginovas, kudai oli Tel'man nimizen predseduatel'annu (ylembä sanelin täs ristikanzas). Konzu suomelazet tuldih ottamah händy, Mihail Petrovič otti kormaničuasut, andoi net poijale da sanoi: "Täs sinulles poigu čuasut mustokse. Musta minuu. Minä järilleh en tule". Mugagi kadoi.

Matkan aigua järilleh Anuksenlinnah, myö seizatuimmo Mägriän hierus. Školan opastujat vuotettih meidy mustopaččahalluo, kudai oli pandu vuonnu 1964. Se on omistettu saldatoile, kuduat piästettih hieruu vihažniekois. Täh on pandu muah 340 miesty. Rinnal ollah pandu mustopliitat, kudamih on kirjutettu hierulazien veteruanoin nimet. Pidäy sanuo, gu školan opastujat yhtes opastajienke kačotah mustopačastu omas hierus dai ajellah Sammatukseh. Mägriäläzii jo pienete opastetah suvaija omua muadu da olla patriotoinnu.

Anukseh tulduu myö kävyimmö peittollizen toimindumiehilöin da tiijusteliloin mustopaččahalluo, kudai oli pandu vuonnu 1975. Täs Margarita Prohorova saneli luageris № 17, kudai voinan aigua oli rinnal. Loppih meijän matku Puška-mustopaččahalluo, kudai oli pandu vuonnu 1974. Matkan aigua myö tiijustimmo äijän uuttu. Kundelimmo myös mieldykiinittäjii mustoksii, kudamii voibi kirjuttua kniigah. Sammatuksele omistetut vastavukset da matkat on pietty. Rubiemmo vuottamah toizii. Duumain net annetah myös äijy uuttu tieduo da hyviä mieldy. Ken eččiy, se löydäy.                                                                                                                                 

Фотогалерея

назад